Viheralueet

Viheralueverkosto ja/tai viherjärjestelmä määrittelee sen, minkälaisia ja minkä tasoisia viher- ja virkistysalueita (valtakunnallisesti arvokkaita alueita, rakennettuja tai käyttöpuistoja, kaupunki-, taajama- ja puistometsiä, leikkipaikkoja, katualueiden puu- ja pensasistutuksia, erilaisia suojaviheralueita esim. moottoriteiden varsilla, puutarhoja ja luonnontilaisia alueita, ulkoilu- ja liikunta-alueita, pihoja ja puutarhoja, kulttuurimaisemia) alueelta löytyy.

Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa viher- ja virkistysaluesuunnittelun merkitystä. Viheralueita tarvitaan mm. ilmastonmuutoksen hillintään ja biodiversiteetin ylläpitämiseen unohtamatta puistojen, metsien ja ulkoilualueiden tuottamaa hyvinvointia.

Kaupunkien ja kuntien viher- ja virkistysalueverkosto muodostetaan kaavoituksen yhteydessä. Maakuntakaava voi ottaa kantaa laajasti seudulliseen viher- ja virkistysalueverkostoon, ja erityisesti ne tulisi huomioida yleiskaavatasolla sekä tarkemmin asemakaavoituksessa. Kunnallinen vihertoimi osallistuu asiantuntijana kaupunkinsa tai kuntansa viheralueiden kehittämiseen.

Viher- ja virkistysalueita suunnitellaan ja rakennetaan yleis- ja toteutussuunnitelmien avulla. Suunnittelussa huomioidaan alueiden pitkäjänteinen ylläpito.

Viheraluesuunnitelmien hallinnollinen käsittely on erilaista eri kunnissa. Joissakin kunnissa suunnitelmista päättää viranhaltija ja joissakin vihertoimen lautakunta. Asukkailla on kuitenkin kaikissa kunnissa mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja antaa palautetta suunnitelmista. Viheraluesuunnitelmissa määritellään kohteen toiminnot, kasvillisuus ja istutettavat alueet, rakenteet, kalusteet ja varusteet. Rakenteita voivat olla aidat, muurit tai sillat. Kalusteita puolestaan istuimet, valaisimet, roska-astia ja opastaulut ja varusteita esim. alueen ympäristötaide.

Lue viheralueiden hyödyistä:
http://www.ifpra.org/images/park-benefits.pdf